Kotona en vaan oikein osaa mennä ajoissa nukkumaan. Siksi kai viikonloputkin ovat niin ihania, kun on joku jonka viereen mennä nukkumaan, ja joku joka menee minun kanssani yhtä aikaa nukkumaan. Monesti olemme menneet nukkumaan jopa aiemmin kuin kumpikaan yksin.

Tämä viikonloppu oli mukava ja rentouttava. Näimme paljon Hänen kavereitaan; olimme molempina iltoina ulkona. Perjantaina lähdimme tosin jo ennen yhtätoista kotiin, lauantainakin jo ennen yhtä. On niin ihanaa, kun olemme ainakin tähän asti olleet aina samoilla linjoilla bilettämisen suhteen. Nytkään ei tarvinnut keskustella kotiinlähdöstä, olimme molemmat sitä mieltä, että nyt riittää - ja sitten lähdimme.

Olen edelleen aivan yhtä rakastunut kuin tähän astikin. Tai kuten aina sanon Hänelle, rakastan Häntä joka päivä enemmän. Jos vain on mahdollista, että rakkautta voi olla rajaton määrä. :)