Tämä ilta on kyllä taas mennyt niin pieleen, että pitäisi vaihtaa varmaan elämää. Kukahan vaihtaisi minun kanssa?

Ostin sarjalipun junaan. Myyjä tiedusteli junatyyppiä ja kun sanoin, että haluaisin pika-/taajamajunaan, myyjä totesi vähän alentuvasti: "Ei sitä kannata ottaa."
Minä: "Anteeks?"
Myyjä: "Eihän tällä välillä ole paljon pikajunia." Sitten myyjä alkoi luetella aikoja jolloin pikajunia kulkee. Keskeytin.
Minä: "Kyllä mä kuljen pikajunalla."
Myyjä: "Aina kun sitten kuljet ic- tai pendolinojunalla niin täytyy maksaa se koko paikkamaksu eikä sitä erotusta."
(mitä ikinä tämä sitten tarkoittaakaan.)
Minä: "No paljonkos se paikkamaksu sitten on?"
Myyjä: "En tiedä sen tarkemmin, se riippuu junasta."
Minä: "No, osaatko antaa mitään arviota? Paljonko se suunnilleen on?"
Myyjä: "Se riippuu junasta."
Minä: "No onko se nyt lähemmäs kolme vai kymmenen euroa?"
Myyjä: "No on se lähemmäs kolme euroa."
Minä: "No mä ottaisin kuitenkin sen lipun pikajunaan." (tarkensin tietoja lähtö- ja tuloasemasta, maksoin)
Myyjä: "Niin meidän täytyy kertoa nämä tiedot kuitenkin jokaiselle ostajalle."

Kai minä sen ymmärrän. Mutta en ymmärrä sitä, miksi pitää hyökätä nyrkit pystyssä ja hampaat terotettuina kimppuun jos haluaa ostaa sarjalipun pikajunaan eikä kalliimpiin luokkiin? Ehkä en itsekään olisi ollut niin negatiivisella asenteella tätä myyjää kohtaan, jos hän olisi aloittanut jollain muulla lauseella kuin "Ei sitä kannata ottaa"!! Harkitsin koko keskustelun ajan vakavasti ottavani kalenterin esiin ja kertovani myyjälle millä junilla olen ajatellut kulkea tässä lähiaikoina. Pikajunilla ja --- pikajunilla. Ja odotas, pikajunilla. EN pendolinolla. EN ic:llä.

Juna oli tietysti myöhässä. Kuten J osuvasti ilmaisi: "Vr:n uusi uljas juna-aika on alkanut! Kävellen olisit jo perillä!"

Kotiin päästyäni kämppis sanoi että minun pitäisi tiskata useammin. Loukkaannuin, tietysti. Hemmetti ja helkkari ja mitä vielä. Kerään lähes kaikki astiat omaan huoneeseen jotta ne eivät olisi kämppisten tiellä. Likainen kattila ehkä saattaa olla muutamankin päivän tuolla keittiössä. Ja jos teen ruokaa, tiskaan sataprosenttisen varmasti joka kerta. Ja jos nyt tuolle ärsytyslinjalle lähdetään, niin minulla olisi tälle kämppikselle paljonkin sanottavaa. Hän käyttää
- tiskiharjaani
- tiskirättiäni
- tiskiainettani (tai no, käytti siihen asti että loppui (ilmoitti: "Hei käytän sun tiskiainetta muuten!"), osti jo uuden, mutta on kuluttanut sitäkin enemmän kuin laki sallii -> litra jokaiseen pestävään astiaan)
- vedenkeitintäni ja mikroani (no joo, tämä menee jo liioitteluksi, ne ovat keittiössä käyttöä varten)
- lisäksi hän paiskaa ulko-oven joka kerta siitä kulkiessaan ja käyttää muutenkin mielellään ääntä ovien kanssa ja on kantapääastuja

Ääh. Asunto, asunto, asunto... missä olet? Ei nyt kukaan ennen ole minun tiskauksiini puuttunut! Hankkikoon muuten itse yksiön jos niin paljon häiritsee!